Pvä 9-12 (796 km): Hollanti 2/2

Pvä 9: Utrecht – Boxtel, 98 km
Pvä 10: Boxtel – Ospel, 76 km
Pvä 11: Ospel – Heijenrath, 102 km
Pvä 12: Lepo

Nyt se on ohi: Saksan ja Hollannin tasamaat, eli tämän reissun verryttely. Olen pyöräillyt lähes 800 km, ja tavallisesti tämä olisi se hetki kun heittäytyisin sohvalle ja huokaisisin olipa urakka. Mutta nyt se urakka on vasta alkamassa. En ole edes puolessa välissä matkaa ja edessä on mäkistä maastoa. Mäet ovat vielä laadultaan semmoisia, joita en ole eläessäni aikasemmin pyöräillyt. Toivoin ettei reiteni järkyttyisi tästä ihan kauheasti. Eilen kohtasin ensimmäiset mäet, ja siinä ne jo järkyttyi, siis lähinnä siitä kuinka raskasta on työntää täyden taakan pyörää jyrkkään ylämäkeen. Ylöspyöräily ei tullut kuuloonkaan.

image

Vedellä asumista eteläisessä Hollannissa Maastrichtin lähistöllä. Täälä maasto on vehreämpää ja mäkisempää pohjoiseen verrattuna.

Viime päivistä sanottakoon että pari päivää satoi vettä lähes taukoamatta, aina välillä monta tuntia kaatamalla. Vaikka Boxtellin leirintäalueella sain rumpukuivattua vaatteeni, olin jo leirin kasaamisen jälkeen, ennen edes pyörälle nousua, kuin uitettu. Näinä päivinä en juurikaan kuvia napsinut.

image

Aamulla Ospelissa. Lanteillani kuivattelen hedelmäpusseja jotka meni sukkien päälle litimärkiin kenkiin (okei, kenkien sadesuojat ostoslistalle).

Erikoista tässä touhussa on se, että olen silti, loppukilometrien mutinoita lukuunottamatta, hirmu hyvällä tuulella, ja monesti päivän aikana tulee mieleen että on niin mahtavaa olla just täälä. Kotona jos pitäsi läpimärkänä jotain rämplätä voisi mennä hermot.

Sateisena päivänä Hollannissa pyöräilyä helpottaa hyvä pyöräreittiverkosto. Pyöräreittien risteyskohdat, ns. knooppunt, on merkitty numeroilla. Samat numerot näkyvät kartassa, ja niille pääsy on hyvin viitoitettu, joten seuraat vain numeroita haluamaasi suuntaan. Aivot narikkaan suunnistusta siis. Sateella tämä on kätevää kun ei pääse puhelimen kartasta tarkastamaan sijaintia (märkä näyttö sekoaa).

image

Hollannissa on tehty helpoksi löytää itselleen sopiva pyöräilyreitti.

Mäet huolettavat minua eniten tällä hetkellä. Luxemburgia kutsutaan nimityksellä ”little switzerland”, ja ei Belgian ja Ranskankaan maastot järin tasaisilta näytä. Onko tässä järkeä, urakalla työntää norsua ylämäkeen ja sitten jarrut pohjassa kiljuen täristä alas?

image

Eteläisessä Hollannissa alkaa kumpuilemaan.

Sitä ehkä luulisi että kun kerran pääsee mäen laelle niin olisi autuasta lasketella alas. Toisin kävi jo tänään Hollannissa. Mäet olivat jotkut niin jyrkkiä ja mutkikkaita että hirvitti. Raskas pyörä kun lähtee rullaamaan, niin sitä ei niin vaan pysäytetä. Noh, vähän varovainen aion olla ainakin aluksi, ehkä se siitä.

image

Mitäs läksit!

Tänään vedän syvään henkeä, ja huomenna sitten Belgiaan.

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Pvä 9-12 (796 km): Hollanti 2/2

  1. Voi va roolit ti läsa! Ja skrattar o gråter, glad ti hör naa tärifrån… Å så tiin kommentarer, snålar oss med glassportion, pratar me djurin så di räcker ut tungon :P, lägger opp egna namnskyltar så e ska si bra ut :), och så tärimillan små detaljer ur fysisk tung vardag, som en annan int eins sku kuna dröm om att klar! Tack för att vi får vara med och läsa och si liiti! Ha e bra!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s